Jälleen ei voi kuin ihmetellä mihin tämä aika katoaa, joulukuussa toki niin paljon kaikkea ettei ihmekään.. Mitä viimeisen kuukauden aikana on siis ehtinyt sattua.
Viimeksi mainitsin siitä, että pitäisi olla silmät selässä.. Joulukuun alussa sattui se mitä pelkäsinkin eli neitokainen tipahti parisängyltä lattialle - onneksi maton päälle ja lisäksi oli jotenkin saanut varmaan itse varottua päätään, koska mitään kuhmua päässä emme huomanneet. Varmuuden vuoksi soitin päivystykseen vaikka tilanne heti tapahtuneenkin jälkeen näytti siltä, että selvisimme ihan vain säikähdyksellä. Käyntiä tosiaan ei vaadittu, seuraavan vuorokauden ajan tarkkailimme neitoa tarkemmin ja esim. yöllä herättelin raukan muutamaan otteeseen. Seuraavana päivänä oli täysin oma iloinen itsensä <3 Näitähän taitaa sattua vähintäänkin 99% lapsista, joten oli meilläkin vain ajan kysymys - toivottavasti tuo on se pahin tapaturma mitä neitokaiselle sattuukaan.
Vauhtia tosiaan tuntuu neidissä riittävän ja hirmuista vauhtia kontataan paikasta toiseen - ja sitten kavutaan pystyyn. Autettuna kävelee oikein nätisti eteenpäin ja taaperokärrynkään kanssa ei kovin kummoista tukea enää vaadi, joten vauhti taitaa tästä vain kiihtyä :D Itse olen ollut äitini muistiinpanojen mukaan reilun vuoden ikäinen kävellessäni ensimmäisen kerran, katsotaan onko neitokainen äitiään nopeampi tässäkin asiassa.
Nukkumisen suhteen pakko myöntää, että olen joitakin kertoja ottanut neidin viereen nukkumaan mikäli ei ole millään sänkyynsä rauhoittunut. Onneksi kuitenkin edelleenkin on varsin hyvä nukkumaan mikä tarkoittaa itsellekin parempia yöunia.
Sairasteluilta olemme edelleenkin välttyneet, mutta näitä on varmaankin tiedossa sitten päivähoidossa aloittaessaan. Me haimme paikkaa pieneen päiväkotiin lähistöllä, mutta valitettavasti se sekä toinen alueen kunnallinen päiväkoti on tupaten täynnä (enkä välttämättä yksityiseen halua, koska tuosta lähellä olevasta ei ole keneltäkään tuttavalta kokemuksia..), joten aloittelemme nyt sitten kuitenkin perhepäivähoitajalla. Tämä toki näin pienelle siinä mielessä hyvä, että on pienessä porukassa ja kodinomaisessa ympäristössä, mutta itseäni pohdituttaa tässä toki se kuinka tullaan perhepäivähoitajan kanssa juttuun ja varsinkin kuinka usein joutuu varahoitoon viemään - ja missä se on. Noh seuraavassa päivityksessä sitten kuulette kuinka on alku on sujunut ellen jopa ihan erillistä postausta tästä tee. :) (Täytyy kyllä sanoa, että jos nyt asiasta päättäisin niin jollain keinolla vielä pidemmälle yrittäisin töihinpaluuta venyttää, tuntuu kauhealta noin pikkuinen toisen hoiviin jättää, mutta kyllähän siellä hoidossa saattaa meidän neitiä nuorempiakin olla ja hyvin pärjäävät.)
Onko sinulla kokemuksia perhepäivähoidosta?
On kokemuksia perhepäivähoidosta ja hyvä oli, mutta loppupeleissä meidän erittäin eläväisille tytöille oli parempi pvkoti, sillä siellä oli oman ikäistä seuraa. Näissä asioissa kaikki riippuu niin monesta, mutta jos on toinen kovin pieni taapero, niin kenties se perhepäiväkoti, jos paikan sieltä saa. No en tiedä, on niin hyviä päiväkotejakin.
VastaaPoistaIhanaa uutta viikkoa Mira <3
Tuolla on muut hoidokit parivuotiaita, joten katsotaan kuinka sujuu. Laitan varmaan siirtopyynnön tuohon pieneen päiväkotiin menemään joka tapauksessa - sinne tuskin kuitenkaan ihan heti paikkaa tulee samaan :D
PoistaMun on pakko sanoa, että itse olin pienenä esikouluikään asti perhepäivähoidossa ja mulla on sieltä valtavasti hyviä muistoja. Tykkäsin introverttinä siitä ympäristöstä ehdottomasti enemmän kuin tarhasta. :D Joten jos perhepäivähoitoja sattuu olemaan mukava, niin kaikki menee varmasti hyvin. Siellä pienessä ympäristössä lapsi saa varmasti enemmän aikaa kuin isommissa ympyröissä. :) Tsemppiä!
VastaaPoistaSiskontytötkin aloittivat perhepäivähoidossa ja viihtyivät siellä hyvin, vähän vanhempina sitten siirtyivät päiväkodin puolelle. En ole vielä hoitajaa tavannut, mutta puhelimessa vaikutti mukavalta, joten jospa tuo sujuisi hyvin :D
PoistaIhanaa että neidille kuuluu hyvää <3 Varmasti ihan kamalaa tuo putoaminen! Onneksi ei käynyt kuinkaan, ja toivottavasti neiti säästyy tulevaisuudessakin onnettomuuksilta. Tsemppiä kovasti töihin paluuseen ja pikkuisen päivähoidon alkuun!
VastaaPoistaMitä olen vauvaryhmistä lukenut niin ei taida olla vauvaa, joka välttyisi putoamiselta ja meillä oli tosiaan todella onnea onnettomuudessa, koska ihan vain säikähdyksellä selvittiin. :)
PoistaJa kiitos tsempeistä, niitä tarvitaan vaikka uskon ja tiedon, että kaikki sujuu hyvin :D
Itse olin myös perhepäivähoidossa, johtuen toki vanhempien työajoista. Päiväkodissa/esikoulussa en ole koskaan ollut, kait miusta ihan normaali tuli :D
VastaaPoistaToivottavasti kaikki sujuu hyvin!