keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

4kk

Kolmen kuukauden kuulumiset jäikin välistä, aika vain hurahtaa niin hirmuista vauhtia.. Ensimmäisen kuukauden kuulumiset löydät täältä ja toisen kuukauden täältä.


Ajan kulumisen lisäksi yksi syy miksi kuulumiset ovat jääneet on se, että käyn jatkuvaa pohdintaa siitä kuinka paljon haluan ja saan pikkuisestani ja hänen kehityksestään kaikille kertoa. Pyrin ehkä siihen etten jatkossakaan mene yksityiskohtiin vaan kerron hieman yleisemmällä tasolla asioista. Voihan olla, että tyttösemme kasvaessaan isoksi ei halua itsestään minkäänlaisia merkintöjä internetin puolelle..


Mutta niihin kuulumisiin. Vauvathan kasvavat ja kehittyvät alkuvaiheessa aivan hirmuista vauhtia mikä näkyy mm. vaaterumbana - entisiä saa olla jatkuvasti laittamassa kiertoon ja uusia hankkimassa. Itse olen harmikseni huomannut, että jopa vauvojenkin vaatteet liikkuvat ainakin täällä meilläpäin melko huonosti ja sen takia olen päättänyt, että yritän hankkia sellaisia vaatteita, jotka saisin sitten kiertoon Emmyn kautta. Itse olen lähinnä siis hankkinut vaatteet käytettynä - varsinkin tämän ikäiselle löytää erittäin hyväkuntoisia käytettyjä vaatteita, koska ne eivät tosiaan yhdellä lapsella kovin kauaa kerkeä olla käytössä. Kierrätys kiinnostaa muutenkin paitsi rahansäästön kannalta niin toki myös ekologiselta kannalta ajateltuna ja yritämme melko pitkälti hankintoja katsomaan josko ensin löytyisi käytettynä sellaista mitä olemme vailla (hieman toki hankinnasta riippuenkin).


Kaikki toitottavat jatkuvasti sitä, että pitäisi nauttia nyt tästä ajasta kun toinen on vielä pieni vauva - itse en tällä hetkellä kuitenkaan malttaisi odottaa tytön kasvamista. Kehitystä on aivan mahtavaa seurata, kuinka toinen jo päivässä keksii niin paljon uusia juttuja. Tähän mennessä me ollaan jo käännytty mahalleen (ja pari kertaa mahalta selälleen vahingossa) ja kova olisi tahtotila päästä eteenpäin :D


Kehitykseen kuuluu toki myös siirtyminen pikkuhiljaa maitolinjalta hieman kiinteämpään tavaraan; koska pienokaisemme selkeästi jo merkkejä valmiudesta osoitti niin aloitimmekin maistelut 4kk iässä. Alkuun kokeilimme itsetehtyä bataattisosetta, joka tuntuukin olevan aikamaista herkkua!


Muutoin elomme on ollut varsin rauhallista emmekä ole vielä mummolaa pidemmällä matkanneet (tänne matkaa vajaa 40km), mutta pitää katsoa josko loppukesästä vaikka saisi isänkin innostumaan jostain pienestä reissusta lähialueella.


Voisinkin mielenkiinnosta kysyä teiltä mitä mieltä olette siitä kuinka paljon omasta lapsestaan on ok blogissa/somessa kertoa? Mielellään myös lapsettomien mielipiteitä tästä kuulisi.


Lisätään tänne vielä sekin etten itse missään nimessä tuomitse perheitä, jotka ovat ottaneet erilaisen linjan. Jokaisen perheen pitää tehdä omat valintansa tässä suhteessa <3

14 kommenttia:

  1. Mulla on jo isot lapset mutta kysyn heiltä aina ennen kuin julkaisen jotakin lapsiin liittyvää, onko heille ok.Esim kuvia en lapsista julkaise koskaan ilman lupaa.Pienten lasten kanssa harkinta on luonnollisesti vanhemmilla, jokainen tavallaan♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo helpottaa kummasti kun pystyy lapselta suoraan kysymään, meidän neitokainen ei vielä hirveesti asiaan kantaa ota xD

      Poista
  2. Jos haluan julkaista esim. kummilasten kuvia, kysyn aina luvan. En osaa sanoa omalta kohdalta, saattaisin varmaan rajata kasvot pois...lapsi saisi itse päättää kyllä, en julkaisisi varmaan kuvia vauvastakaan kasvot näkyen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin ollaan päädytty siihen ratkaisuun ettei kasvot näy vaikka aivan mieletön määrä ihania kuvia jääkin täten julkaisematta - näistä saa sitten lähipiiri nauttia <3

      Poista
  3. Miten se aika meneekin niin nopeaan. Just muistelen lukeneeni sulta 1kk kuulumisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika kyllä tosiaan tuntuu hurahtavan hirmuista vauhtia.. o.O

      Poista
    2. Mulla on myös se tilanne, että voin jo kysyä kolmelta lapseltani heidän mielipidettään. Lapset ovat alakouluikäisiä. He eivät edes halua, että mainitsen heitä blogissani. Mulla toki ei ole perheblogia vaan omaan harrastukseen liittyvä juoksublogi. Mitä tekee sitten, jos julkaisee lapsesta pienenä paljon kuvia ja isompana lapsi onkin kuvien julkaisua vastaan? Eihän niitä kuvia koskaan saa lopullisesti netistä poistettua. Tätä kannattaa pohtia, kun julkaisee niitä niin söpöjä vauvakuvia. Vauvoista kasvaa omat rajat tietäviä koululaisia.

      Poista
    3. Juuri tästä syystä olen kohtuullisen tiukan rajan vetänyt (en julkaise kuvia edes henk.koht. Facebook-tililläni), mutta silti pohtii paljastaako vieläkin liikaa - noh se selvinnee siinä vaiheessa kun tyttö kasvaa ja osaa ilmaista oman mielipiteensä :D

      Poista
  4. Tuo mietityttää itseäkin paljon, että miten paljon jakaa tytön elämää. Koitan pysyä myös tuollaisella maltillisella linjalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän kun ei mitään selkeitä ohjeitakaan käsitääkseni ole vaan jokaisen perheen pitää miettiä se itselleen toimivin ratkaisu..

      Poista
  5. Kiva kuulla teidän vauvan kuulumisia :) Itse olen pohtinut ihan hirmuisesti tuota lapsen tuomista blogiin ja someen. Oli aika, kun laitoin pintapuolisesti kuulumisia ja kasvokuva, aika jolloin lapsemme ei ollut ollenkaan blogissa tai somessa sekä tämä aika, kun mennään taas tuolla ekalla linjalla. Vaikeita asioita, en vieläkään tiedä mikä on oikein.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää vain yrittää toimia niin kuin itsestä parhaalta tuntuu - ja toki kuunnella myös sen toisen vanhemman mielipiteitä. :)

      Poista
  6. Mun mielestä sun linjaus on hyvä, kun rajoitat sitä, mitä kerrot lapsestasi!

    VastaaPoista

Kommentoi, kysy, utele... kaikki kommentit ovat tervetulleita :)

Cocoa Brown

Testasin kesällä ensimmäistä kertaa elämässäni vaahtomaista itseruskettavaa - ja ylipäätään varmaankin vuosikymmeneen itseruskettavaa. Lop...

Luetuimmat