maanantai 21. toukokuuta 2018

Ristiäiset

Järjestimme tosiaan tyttäremme ristiäiset äitienpäivänä eli ensimmäisen äitienpäivän juhlintakin tuli siinä samalla hoidettua pois alta. Mieheni ei kuulu tällä hetkellä kirkkoon, mutta keskustelimme jo raskausaikana, että minun toiveestani tyttäremme liitämme minun mukaani evankelis-luterilaiseen kirkkoon - ja sukunimi tulee tällöin myös vaihtumaan mieheni sukunimeksi. (Mehän emme tosiaan naimisissa ole, mutta aikomuksena joku kaunis päivä olisi häätkin vielä järjestää ja tällöin aikomuksenani on vaihtaa sukunimeni myös samaksi kuin mikä se nyt sitten on myös tyttärelläni.)

Pohdimme ristiäisten järjestämispaikkaa. Minutkin on aikoinaan kastettu ihan kotona, mutta pähkäilin itse, että pääsen ehkä kuitenkin helpommalla kun järjestämme ne kirkon tiloissa. Meidän seurakunnassamme tiloista ei edes minkäänlaista vuokraa peritä, ainoastaan muutaman kympin maksu tulee pöytäliinojen käytöstä. Yksi syy miksi myös valitsimme seurakunnan tilat oli se, että vaikka paikalla ei ollutkaan kuin perhe niin kyllä se ihmismäärä sinne 20 henkeen nopeasti nousi.


Tiloista ei sen kummempia kuvia tullut otettua, mutta ne olivat siistit ja avarat. Paikalle olisi helposti mahtunut isompikin porukka, mutta toisaalta 20 hengen porukallakaan paikka ei liian isolta tuntunut. Kastetta varten sain siskoltani kastemekon, kastekulhon sekä liinan, jolla vauvan päätä kuivattiin.


Näitä kaikkia on käytetty siskoni tyttöjen ristiäisissä ja tarkoituksena on, että ne kulkisivat suvussa. Tuon upean ristiäismekon on äitini aikanaan virkannut siskoni esikoisen ristiäisiin.

Yksi myös hauska yksityiskohta ristiäisissä on se, että minun oma kummityttöni (siskoni esikoinen) on meidän pienokaisemme sylikummi <3 (minähän en ole lainkaan vanhentunut vaikka siskontyttö onkin pienestä vauvasta hurahtanut upeaksi nuoreksi naiseksi!) Toisena kummina on mieheni serkku, joka sattuman kautta on myös hyvä ystäväni (olemme siis ystävystyneet paljon ennenkuin mieheni kanssa olemme tutustuneet saati alkaneet seurustella) eli tosiaan ristiäisissä ei papin lisäksi paikalla ollut muuta kuin sukulaisia.


Koristelut ristiäisiin hoiti mieheni sisko (joka koristeli myös täytekakun) ja tarjottavat olivat periaatteessa mummeilta; minun äitini teki herkulliset voileipäkakut (näitä on muuten ohjaaja Markku Pölönenkin kehunut ;D) sekä kuivakakun ja täytekakut olivat anoppini käsialaa.


Täytekakkuun päätimme olla laittamatta nimeä, koska emme ensinnäkään halunneet sitä kenellekään aikaisemmin paljastaa ja toisekseen en halua nimeä ainakaan kokonaisuudessaan somessa paljastaa. Nimi on meidän pienelle prinsessallemme oikein sopiva <3


Itselläni päivä alkoi melko aikaisin kun halusin hiuksiini jotain juhlavuutta kiharoiden avulla sekä toki kestävän meikin. Päivä oli kaiken kaikkiaan oikein ihana mutta rankka - niin äidille (/vanhemmille) kuin pienokaisellekin; tyttö ei oikein vieraassa paikassa ja siinä hälyssä malttanut nukkua ja oli tästä syystä hieman kärttyisällä tuulella. Onneksi näin isoja juhlia ei ihan heti ole luvassa :D


Milloin sinä olet viimeksi ollut kaste-/nimijuhlassa mukana?


/kuvat ottanut siskoni lukuunottamatta kuvaa, 
jossa näkyy kastemalja, kastemekko ja liina

16 kommenttia:

  1. Voi miten kaunis kastemekko, on ollut melkoinen virkkaaminen siinä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tuossa, mutta äiti on aina ollut käsityöihminen ja nauttii käsitöiden tekemisestä :)

      Poista
  2. Kaunis kastemekko suloisella pienellä prinsessalla <3

    VastaaPoista
  3. Miun ristiäismekko on vielä jemmassa, se säilyy muistona :)

    Meidän viimeisimmät ristiäiset oli 2010 eli tänä vuonna juhlitaan kahdeksanvuotiasta herraa :)

    VastaaPoista
  4. Mekään ei kovinkaan kirkollisia olla, mutta ainakin minulle on ollut tärkeää saada kastaa omat lapset. Me päätettiin aikoinaan juhlia kertalaakista kunnolla, kun esikoisen ristiäiset oli käsillä ja mennä päräytimme samalla kirkkokäynnillä naimisiin :D Oli siinä ristiäisvierailla ihmettelemistä kun häämarssi olikin se ensimmäinen mikä kajasti uruista. Vieraat eivät siis tienneet suunnitelmistamme vaikka mekin juhlimme hyvin pienessä porukassa juhlaamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse mä haluan pitää "ihan kunnon" häät pukuineen sun muineen sitten jossain vaiheessa, joten ei sen takia samaan syssyyn niitäkin järjestetty vaikka se nykyisin tosi yleistä on - ja mulla sisko kysyikin keväällä meinattiinko samassa häät järkätä :D

      Poista
  5. Kauniin näköiset juhlat ja upea kastemekko <3

    VastaaPoista
  6. On kaunis puku! Meille myös äiti neuloi perintöpuvun, joskin oman kullekin "lisääntyneelle" sisarukselle:)

    Viimeksi olin kastetilaisuudessa kummina ystäväni pienelle tytölle (toinen kaksosista) jo kohta kaksi vuotta sitten. Se oli pieni tilaisuus kirkossa ilman erillistä juhlaa.:)

    Omat pojat on kastettu kotona - lasten isän kummitädin toimittamana - ja luultavasti näin myös tulevan pienokaisen kohdalla. Vaikka kamalan rankkaa se onkin ollut, kun käytännössä yksin järjestin paikat ja kattaukset vauvauupumuksen keskellä:'D Välillä mietin, että olisipa tullut valittua seurakunnan tilat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä on omat puolensa kun kotona järjestää, mutta kyllä olen tyytyväinen kun päädyttiin tuonne seurakunnan tiloihin :)

      Poista
  7. Onpa hieno "ketju" noissa kummijutuissa teillä :) Veikkaan, että tuo lapsenne ja hänen kumminsa välinen "side" lujittaa myös sinun ja kummilapsesi suhdetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tosiaan on jo ihan sukulaisuudenkin kautta varsin vahva suhde puolin ja toisin, mutta ei tämä varmasti ainakaan sidosta heikennä :)

      Poista

Kommentoi, kysy, utele... kaikki kommentit ovat tervetulleita :)

Silkkiset, näkymättömät alusvaatteet?

Tämä Lushin saamani vartalotalkki/-puuteri kantaa ihastuttavaa nimeä, joka kieltämättä kyllä kuvaakin sitä melkoisen hyvin: Silky U...

Luetuimmat